Waiting for the Visa Työluvan odottelua

In the morning I went straight to the VSO office to make my Visa application for Myanmar. The office is not far away from my hotel, but the side streets are narrow and there are hardly at all sidewalks. It is not easy to walk when cars are filling the street and mopeds are making their way on sidewalks (if there is one) and no one seems to give space for a pedestrian. I have to stop all the time and look backwards and wait for the passing cars. I am relieved when I get back to the main streets later. I have to get one more vaccination and I take the sky train to get to the Hospital for Tropical Diseases. The sky train is easy to travel with, it´s like an underground but it´s above the streets. 

Aamulla menin suoraan VSO:n toimistolle viemään passin ja työlupa-anomuksen. Toimisto hoiti hakemisen puolestani ja myöhään iltapäivällä työlupa olikin jo valmis. Toimisto on sivukadun varrella ja vaikka matka ei ole pitkä, käveleminen vaatii silmät myös selkään. Kadut ovat kapeita ja liikenne kovaa, jalkakäytävät ovat lähes olemattomat ja täynnä myyntikojuja tai muuta tavaraa ja mopoilijat ajelevat pitkin jalkakäytäviä, jos siellä on tilaa. Vähän väliä pysähdyn ja katson taakseni ja varon ottamasta askeltakaan kadun suuntaan ohi pyyhältävien mopojen eteen. Tässä ei onnistuisi kännykän näpyttely kävellessä! Toimistolta päästessäni kiipeän ylös sky train asemalle ja matkustan sillä hakemaan yhden puuttuvan rokotukseni Hospital of Tropical Diseases -sairaalasta. Sky trainin käyttäminen on helppoa, se on kuin metro, mutta kulkee katujen yläpuolella. 

Later the streets are full of booths with food and the sidewalks are full of hot oil pans and vegetables and fruits and smells. 

Illemmalla kadunvarret täyttyvät ruokakojuista, joissa valmistetaan ruokaa kuumassa öljyssä ja kapeinkin jalkakäytävä on varustettu pöydillä ja tuoleilla.